Välimiesmenettely vai välitysmenettely;
välitystuomari vai välimies –
tiedätkö milloin ja miten eri termejä kuuluu käyttää?
Välimiesmenettelystä tietoa hakeva saattaa törmätä vastaavalta kuulostavaan termiin välitysmenettely. Samassa yhteydessä välimiesoikeus on muuttunut välitysoikeudeksi ja välimiehet ovat välitystuomareita. Vaihtuvista termeistä huolimatta kyse on samasta menettelystä, mutta epäselvyyksien ja mahdollisten prosessuaalisten ongelmien välttämiseksi on kuitenkin tärkeää osata erottaa, milloin mitäkin termiä tulee käyttää.
Välimiesmenettelylain mukaiset termit
Laki välimiesmenettelystä (967/1992) soveltuu välimiesmenettelyyn, joka käydään Suomessa.
Välimiesmenettelylaissa käytetään välimies-johdannaisia termejä ja laissa käytetään termejä välimies, välimiesmenettely ja välimiesoikeus.
Jos menettelyyn sovelletaan Suomen välimiesmenettelylakia, lain mukaista termistöä käytetään sekä niin kutsutussa ad hoc -menettelyssä, jossa noudatetaan vain välimiesmenettelylakia että institutionaalisessa välimiesmenettelyssä, jossa noudatetaan välitysinstituutin sääntöjä ja sen lisäksi soveltuvin osin välimiesmenettelylakia.
Institutionaalisessa menettelyssä poikkeuksen muodostaa kuitenkin alla tarkemmin käsiteltävä Keskuskauppakamarin välityslautakunta (jäljempänä ”FAI”), joka on ottanut käyttöönsä välimiesmenettelylaista poikkeavan terminologian.
Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntömuutos ja uusi terminologia
Uuden välitys-johdannaisia termejä käyttävän terminologian on ottanut käyttöönsä tähän mennessä FAI päivittäessään välitysmenettelyä ja nopeutettua välitysmenettelyä koskevat sääntönsä 1.1.2024.
FAI:n sääntöjen muutoksessa terminologia vaihtui seuraavanlaiseksi:
”välimiesmenettelystä” tuli ”välitysmenettely”,
”välimiesoikeudesta” tuli ”välitysoikeus”,
”välimiehet” ovat ”välitystuomareita” ja
”asiamiehet” ovat ”avustajia”.
FAI on siis 1.1.2024 alkaen siirtynyt käyttämään edellä mainittua terminologiaa samasta menettelystä, josta voimassaolevassa laissa käytetään välimies-johdannaisia termejä.
Näitä FAI:n omaksumia termejä käytetään niissä kotimaisissa ja kansainvälisissä riidoissa, joissa asianosaisten välisessä välityslausekkeessa tai välityssopimuksessa, yhtiöjärjestyksen määräysin tai muuten on sovittu, että menettelyssä noudatetaan FAI:n sääntöjä.
Kaikissa muissa riidoissa, joissa on sovittu riidanratkaisukeinoksi välimiesmenettely, käytetään edelleen voimassa olevassa laissa olevaa välimies-johdannaista terminologiaa.
FAI:n sääntöjen terminologian muutos ei vaikuta olemassa olevien välityslausekkeiden pysyvyyteen tai tulkintaan. Muutos ei näin ollen aiheuta välitöntä tarvetta asianosaisille päivittää jo sovittua välityslauseketta tai välityssopimusta. FAI:n linjauksen mukaan FAI antaa välitysmenettelyn edetä matalalla kynnyksellä, mikäli näyttää siltä, asianosaiset ovat voineet tarkoittaa välityslausekkeessaan FAI-menettelyä.
Välimiesmenettelylain uudistaminen
Suomen nykyinen hallitusohjelma sisältää hankkeen välimiesmenettelylain uudistamisesta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää välimiesmenettelylain uudistamistarpeet sekä valmistella tarpeelliset säädösmuutokset Suomen välimiesmenettelytoiminnan kilpailukyvyn edistämiseksi.
Oikeusministeriö on 3.6.2024 julkaissut arviomuistion, jossa on arvioitu välimiesmenettelylain uudistamistarpeita huomioiden lain säätämisen jälkeen alalla tapahtunut kansainvälinen kehitys ja havaitut käytännön tarpeet. Muistiossa käytössä ovat välimies-johdannaiset termit, mutta arviossa on kuitenkin kiinnitetty huomiota Keskuskauppakamarin välityslautakunnan käyttämän terminologian muutokseen.
Keskeistä on tiedostaa, että toisistaan hieman poikkeava termistö tarkoittaa aivan samaa asiaa eikä itse välimiesmenettelyyn / välitysmenettelyyn ole tullut muutoksia huolimatta siitä, että FAI on ottanut käyttöönsä uusia termejä.